Paitsi, että meidän oma mansikkamaa on tullut hulluksi. Siitä ei taida olla montaa päivää, kun ensimmäisiä kypsiä ihanuuksia odotettiin sekuntikello tanassa, räksiä varten laitettiin harsot paikalleen ja kermavaahtoa veivattiin ranteet rullalla.
Pikkuhiljaa masikkajuhliin on hiipinyt vähän toisenlainen sävy. Muutamassa päivässä marjoja on kypsynyt siihen tahtiin, että tänään alkoi iskeä paniikki. Mihin ne kaikki oikein tungetaan?
Päätin, että nyt jos koskaan on aika opetella mansikkahillon teko. Omppuhillo oli hallinnassa Turun ajoilta, mutta jostain syystä mansikkahilloon asti en säilömissessioissani ole koskaan päässyt. Tuumasta toimeen ja hässäkkä päälle!
Nyt meillä on hilloa hellalla, pöydillä, kattiloissa, lattioilla ... ja onneks myös purkeissa!
Luulenpa, että kunhan jynssäys on saatu päätökseen, olen valmis liittymään Onnin seuraan vaaka-asentoon. Oiskohan huomenna jo lettukestien paikka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti