Hyppelyä!

Tänä aamuna päätin, että nytpäs kokeillaankin Kissen kanssa estehyppelyä, koska puomipoikakin oli vapaapäivällä. Ilmassa oli  pienoinen extremen tuulahdus, koska edellisen esteeni hyppäsin viimeksi ehkä vuonna 2010, eikä tammankaan loikkatyylistä ollut aiempaa kokemusta.

Mutta rohkea rotan syö, eli eikun eikun esteen pystytykseen (= meikäläisittäin lihalaatikot tanaan ja aidan tolpat päälle).

Ensin mentiin lämmittelyksi puomeja. Niistä Kisse tykkää, joten siltä pohjalta rohkenin olettaa sen menevän myös pienelle esteelle oikein päin. Ihan aluksi puomit asetettiin maahan, ja todettiin, että laatikoiden välistä päsee ilman suurempaa ohjelmanumeroa. Mamman mielestä lihalaatikot ovat porukkaa, joka on syytä kiertää kaukaa, joten päätin ottaa varman päälle tässä tapauksessa.

Sitten tehtiin ristikko, joka oli keskeltä maassa. Aluksi kokeilin pomppua ravissa, mutta nopeasti tamma ilmoitti, että yleensä on kyllä tapana laukata ennen estettä, joten vaihdettiin askellajia.

Sitten tehtiin vielä pieni korotus, jotta saatiin ihan ilmaakin puomin alle. Hyvin meni, ja tamma nautti yhtä paljon kuin pilottikin.

Näin ollen alamme treenata ihan into pinkeänä, jotta kesällä ylitämme maagisen 50 sentin haamurajan. Sen yläpuolelle ei ehkä riitä pilotin uskallus, eikä Kissen gasellimainen ruumiinrakenne.