Tällä kertaa ranchille saapui lomakuljetus Turun suunnalta. Talossa riitti menoa ja meininkiä kummipojan pomppiessa kivelta kannolle kierähdystekniikalla ( se on sitä parkouria nääs) ja pikkusiskon kompatessa milloin kärrynä pyörien, milloin käsillä lävellen. Perässä kipitti pikkueukko sen minkä kintuistaan pääsi.
( Lenni ja lenninhoitajan mekko)
Välillä oltiin rannalla ja välillä hoidettiin kanoja. Mainittakoon, että talon pienimmäinen oppi jo alkuviikosta uimaan käsipohjaa Jukan rantsussa, jossa kyseinen otos on otettu. Muutenkin vaikuttaa siltä, että tytön oma elementti on löydetty. Ihmettelen, jollei lapsella kasva hellejakson päätteeksi suomuja kainalossa, sen verran tiiviisti tyttö viihtyisi vedessä vaikka aamusta iltaan.
Viikon puoliväliin osui yksi kesän kohokohdista, olihan jälleen opperajuhlaretken aika. Tällä kertaa heittäydyttiin hurjiksi ja jäätiin reissulle oikein yön yli miesten yrittäessä sillä välin pitää ranchia pystyssä. Matkalla pistäydyttiin perinteisesti Vehmaan kartanon teehuoneessa, joka on ihan meidän lempparipaikka.
Perillä vedettiin kleningit niskaan ja lähdettiin tsiigailemaan oopperakansaa. Matkan teemaksi ei yllättäin jäänytkään Carmen, vaan Jukka Rintala. Kävi nimittäin niin, että sattumalta iltajuomaksi oli jo aiemmin valikoitunut herran nimikkoskumppa (joka oli muuten pahaa, anteeksi vain) ja eikös vaan itse maisteri istunut terassilla esityksen jälkeen. Siinäkin mielessä Rintala sopi teemaan, että kaunis sää vaikutti selvästi sekä kansan fiilikseen että kesäpukeutumiseen positiivisessa mielessä.
Vielä mahtui viikkoon Isännä synttärit, joita vietettiin pitkästä aikaa oikein koko suvun voimin. Tuli hyvä kakku, eikä onneksi "paha, paha" niinkuin meidän hiekkalaatikkokonditoriassa on yleensä tupannut tulemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti