Sitä en kuitenkaan tee, koska kotiin palattuamme oli melko nopeasti selvää, että on jälleen aika hyvästellä yksi perheenjäsenistämme. Koko meidän porukka on kuin maansa myynyt, koska valmistautumisaikaa ei tällä kertaa juuri ollut. Sen verran kuitenkin, että Ipana ehti lukea ystävällemme Aku Ankkaa ja minä kaivaa nessuja takin taskuun.
Nuku hyvin, Lenni. Ihana viiksiniekkamme, paras päikkärikaverini. Nojatuolin selkänojalla on aina sinun paikkasi.
Ipanaa lainatakseni: Meillä on nyt tosi vähän kissoja enää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti