Arkihikoiluhaaste on tullut onnelliseen päätökseen, mutta hommat jatkuu!
Tänään oli vuorossa operaatio "Kuinka Villa Arwolasta taiotaan Villa Puu" eli ihan vaan halkovarasto. Koska kanat ovat vallanneet kaikki muut tilat, on varmaan ihan oikeus ja kohtuus, että ne luovuttavat kesämökkinsä talveksi hyötykäyttöön.
Ensin poistettiin irtaimisto ja kerättiin rohkeutta pohjamoskan päihittämiseen.
Sen jälkeen kiinni talikkoon ja ilmoille rukous, että toivottavasti hajuun ei pyörry. Tässä ollaan muuten juuri asian ytimessä: en ikinä voisi käyttää kestopehkua kanalassa koko talvea, ja miettiä samaan aikaan, että minkäköhänlaista jengiä pehkun seassa asustelee? Nippa nappa selviän tästä kesäsesongista, jonka aikana kanat hengailee sentään päiväsaikaan pihalla kuopsuttamassa.
Onneksi Arwolan pohjalta ei löytynyt muuta ällöttävää, paitsi että munintapesän alle oli kaivettu ihan selkeä tunneli. Hiiri vai rotta, ken tietää, mutta tunneli oli hienosti jemmassa kuivan heinän alla. Jostain syystä Isäntä ei ottanut uskoakseen, kun väitin, että tässäpä meillä on eläkeläisryhmälle alibi! Miehen mielestä joutoporukka ei ole muninut munan munaa koko kesänä - mutta oiskos kuitenkin niin, että munat on pöllitty?! Tämä ei ilman Marplea selviä (Anoppi, paas vanhat lasit päähän ja tuu hommiin.)
Siivousosion jälkeen päästiin operaation kakkosvaiheeseen. Tykkään ihan hirveästi halkohommista ja onneksi niistä tykkää muukin pesue. Fiilis oli korkealla koko työryhmällä, kun ajeltiin porukalla halkokasan ja Arwolan väliä. Onko mitään hienompaa kun valmis halkopino? No, ehkä valmis perunamaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti