Lintuharrastajien kokoontumisajot

Eilen meillä kanamaistereilla oli hauska päivä. Jyväskylän Hankkija järjesti Lintuharrastajien päivän, jossa myös allekirjoittaneella oli kunnia toimia asiantuntijatehtävissä.  Onko muuten mitään hilpeämpää kuin titteli "Kana-asiantuntija"? Tiedä häntä, mutta rinta rottingilla lähdettiin tapahtumaan mukaan, minä ja muutama Arwon kanalan edustaja.

Ihmisiä oli paikalla suorastan sankoin joukoin ja tunnelma oli aivan mainio. Mukanani olleet silkkikanat ja jättikochin Sanni Suhmura herättivät sekä ihmetystä että hilpeyttä - monelle tuli yllätyksenä, että tämmöisiäkin rotuja kanamaailmasta löytyy (Sanni -parkaa luultiin kerta toisensa jälkeen kalkkunaksi).  Oli kiva jakaa tietoa paitsi näistä omista roduista, myös kanaharrastuksesta ylipäätään.

Monen juttukaverin haaveena oli pitkään ollut pieni oma kanalauma ja kovasti kannustin kaikkia haaveensa toteuttamaan. Ei ole kanojen hoito vaikeaa tai aikaa vievää, ainakaan ennen kuin innostuu kasvatuspuuhiin ja touhu karkaa käsistä. Pääasia on se, että asioista otetaan riittävästi selvää etukäteen ja kanoille on asianmukainen tila olemassa. Muutamille kesäkanojen ottajille vinkkasin, että kannattaa hyvissä ajoin miettiä suunnitelma B syksyn varalle - monille kanoista luopuminen on kesän jälkeen surun paikka, joten jos itsellä ei ole mahdollisuutta kanoja talvella majoittaa, on fiksua etsiä hoitopaikka talveksi hyvissä ajoin.

Mukana menossa olivat mm. Oikarinlaidan Hannamari (www.facebook.com/oikarinlaita) ja Siltajoen Sirkuksen Marianne (www.facebook.com/siltajoensirkus). Tytöt olivat laittaneet pystyyn hienon munanäyttelyn ja tuoneet onnellisten kanojen ja viiriäisten munia myyntiin. Olipa Hannamari tehnyt liudan upeita korviksiakin omien kanojensa höyhenistä.

 

 

 

 

Kiitos Hankkijan väelle hyvistä järjestelyistä, toivottavasti vastaavia tapahtumia järjestetään jatkossakin. Paitsi että aihepiiri on meille monelle niin mieluisa, mutta myös leveiden hymyjen vuoksi. Sillä niitä oli eilinen päivä pullollaan.