Näin vuoden alussa ihmiset aina laittavat elämänsä uuteen uskoon. On kuntokuuria, on harrastuksia, on laihiksia joka lähtöön.
Mutta ei ole kuulkaa perheellisellä koirallakaan helppoa. On vahdittava, ettei tontille saavu tunkeutujia. On
vahdittava, ettei lintulaudalle pääse harakoita. On vahdittava, ettei pikkuihminen häviä näköpiiristä. Tallin edessä on vahdittava, ettei kukaan häiritse sonnan lappamista. Kanalaa on vahdittava, ettei pyrstökkäät poistu paikalta.
On oltava halausautomaattina ja piristettävä kaikkien päivää. On pompittava tasajalkaa, jotta Lahjakissa tulisi esiin terassin alta. On tehtävä tottelevaisuusharjoituksia, jotta emännällä olisi pätevä fiilis.
Lopuksi tiedustelisin vielä, että minkä ihmeen takia niitä hevosia on siirrettävä paikasta toiseen joka päivä? Koskaan ei tiedä, että mistä ne aamulla taas löytää. Vahdi siinä sitten niitäkin.
Vai ei ole muka koiralla ruuhkavuosia?
terveisin, Aapo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti