Tänään oivalsin, että väreilläkin on tässä talossa aivan tietty kiertokulku vuodenajan mukaan. Kun Joulu on heitetty pellolle, iskee aivan käsittämätön sisustushimo - ja mikä merkillisintä, pakottava tarve vaaleanpunaisen värin käyttöön.Värisilmä ei anna armoa, sävyn on oltava justiinsa oikea.
Tältä pohjalta suunnistin pakollisen kirpparikeikan jälkeen tutkimaan paikallisia aarrearkkuja. Matkaan tarttui päiväpeitto nro 150 (terveisiä Anopille: joskohan tähän ei kissankarva niin jumiutuisi?!!!) ja sitten sitä pakollista roosaa.
Allekirjoittaneen lisäksi ainakin Onni Manninen viihtyy vaaleanpunaisissa unelmissa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, siirrymme vaaleanvihreisiin fiiliksiin viimeistään maaliskuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti