Kanafarmarin keuliva mopo

Onneksi elämässä on murheenkin alhossa asioita, joista ei vaan voi olla innostumatta. Saattaa olla, että Miehen kiintiö silkkikana-aiheisista luennoistani alkaa pikkuhiljaa olla piripinnassa, mutta minkäs teet.  Mää oon nimittäin niiiiin tohkeissani ny.

Eilen virittelin hautomakoneeseen ensimmäiset satsit näistä yhdistelmistä:

(USA)splashkukko ja meidän mustat Tantat sekä...

... columbiakukko ja (USA) paint -kana.

Koska kaikki yksilöt ovat nuoria, on projektin luottoluokitus bingon tasolla.  En millään malta odottaa, tuleeko sieltä ylipäätään mitään ja jos tulee, niin minkä värisiä. Kolme viikkoa tuntuu melkoiselta savotalta istua ja tuijottaa munien kehittymistä (ikään kuin se ulospäin hirveästi näkyisi).

Siispä aamukampa tanaan ja mantra soimaan: Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!