Ensin mottled -jaostosta löytyi Jättiläismuna. Sääliksi käy munijan ahteria, kyseinen tuotos oli nimittäin reippaasti normaalia isompi. Herkuttelin ajatuksella, että jättiläismunasta syntyisi hautomakoneessa vähintäänkin mustavalkoinen strutsi, mutta sitten rohkeus petti. Todennäköisesti munassa on kaksi keltuaista, enkä uskalla ottaa riskiä, että tipuparat kärsisivät haudotuksen aikana. Siksipä jättiläismunasta tulee meille strutsin sijasta viikonloppumunakas.
Eilen kanalassa tehtiin hellyyttävä löytö. Nuori musta araucana Klaara oli alkanut munimaan jo pari päivää aiemmin, mutta siitä ei meillä muilla ollut aavistustakaan. Sitten kanalan takanurkasta löytyi ihan sattumalta kolme pikkiriikkistä sinistä munaa - ne on jopa pienempiä kuin silkkikanojen munat. Ihan hirmuisen söpöjä.
Myös toinen Tantoista (eli meidän mustista silkkikanoista) oli aloittanut viime viikolla munimaan. Kunhan nuo kukkopojat pääsevät tehtävästään kärryille, pääsen vihdoinkin kokeilemaan kuinka silkkikanojen värigenetiikka toimii käytännössä. Tämän vuoden tavoitteena on löytää reseptit columbia, paint, silver ja siniseen silkkiturkkiin. Vähän kyllä epäilen silti, että hienoista kaavioista huolimatta munista tulla tupsahtaa sitä, mitä luonto meille kulloinkin haluaa tarjoilla. Mutta yrittänyttä ei laiteta (minne?)!
ps. tällainen vieras kävi meillä tänään:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti