Poni parka on ihan rapakunnossa, joten katsoin viisaimmaksi alkaa kadonneen vyötärön metsästyksen (joo, on niitä täällä muillakin kateissa kuin Valolla) rauhallisilla kävelylenkeillä. Lisäksi poneilla on iso metsätarha, jossa pääsee käppäilemään vapaasti myös epätasaisessa maastossa. Ponin taustoja sen kummempaa tuntematta veikkaan, että sitä on joko pidetty sisällä tai pienessä postimerkkitarhassa, koska aluksi iso tila hämmensi sitä ihan selvästi. Siellä se törötti puun alla paikallaan ja ajatuskuplassa sen korvien välissä luki, että "Saako täällä ihan oikeesti mennä minne haluaa?"
Toinen hämmennystä herättänyt aihepiiri oli tallin catering -palvelu. Omenan palat ja porkkanat jäivät siltä ensin syömättä, koska kaikessa eksoottisuudessaan ne olivat Takun mielestä hyvin epäilyttäviä. Ylipäätään se, että ihmiset tuovat iltaisin kupista syötävää ruokaa nenän eteen, oli siitä melko kummallista puuhaa. Heinät se sentään tunnisti, muuten olisin jo itsekin alkanut hämmentyä.
Muuten Takku on kyllä varsinainen sydäntenmurskaaja. Niin kiltti, että toisinaan unohdan sen olevan shettis ollenkaan. Pikkuisen toivon, että sen silmissä kävisi välillä edes pieni ponimainen pilkahdus - liika rauhallisuus voi olla myös merkki siitä, ettei sillä ole kaikki hyvin. Toisaalta sillä on aina korvat hörössä ja ookoo meininki, eli todennäköisesti kyse on vain sen perusluonteesta yhdistettynä kunnonpuutteeseen.
Eilen päätin kokeilla, mitä pikku-ukko tuumaisi satuloinnista. Oonan huudellessa tarhasta poikaystävänsä perään oli Takulla ensin vähän huumori hukassa. Apua, täällä on poni pulassa. Mut on pantu tähän seinään kiinni. Nytkö se tunkee vielä tuon rautapötkylänkin suuhun? Mahassakin pingottaa joku kamala kuristusvyö. Auttaiskohan, jos pinkasis karkuun? Jaa, mutta eihän tästä tosiaan pääse. Auttakee nyt.
Onhan sillä toki ratsastettu ennenkin, oli vissiin vaan päässyt muuttohötäkässä unohtumaan. Kun kentälle lopulta mentiin, tilanne oli ohi ja kaikki sujui ihan mallikkaasti.
Hellyttävintä oli kuitenkin se, että Ipana halusi joka tapauksessa kyytiin, koska häntä ei kuulemma pelota. Hän voi rauhoitella Takkua.
" Katos Takku, me ollaan ihan tuttuja kaikki. Tuolla on meidän koti. Ei sun tartte pelätä pimeetä, kun ei mörköjä oikeesti oo olemassa. "
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti