Isoveli

Tänään olisi ollut isoveljeni syntymäpäivä. On myös ensimmäinen syksy, kun veli ei ole sitä viettämässä täällä meidän kanssa.

Surulla on tapana vierailla varoittamatta. Ikävä on välillä musertava, vaikka aika usein myös naurattaa, kun mieleen muistuu joku meidän kuningasideoista. 

Viimeisen puolen vuoden aikana olen usein miettinyt sitä, miksi joidenkin elämä on vaan tuomittu epäonnistumaan. Miksi jotkut porskuttavat Hannu Hanhen lailla ja  toiset eivät saa langan päästä kiinni, vaikka kuinka rimpuilisivat? Miksi toiset ovat vahvoja ja toiset eivät?

Uutiset kertovat rajoille virtaavista pakolaislaumoista. Sielläkin uutta elämää kohti on matkalla jonkun veli, lapsi tai ystävä. Olipa lähdön syy sitten mikä tahansa, jossain toisaalla taakse jääneet ikävöivät tärkeää ihmistä, joka ei välttämättä enää koskaan palaa kotiin.
Asioissa on aina kaksi puolta.


Katso ympärillesi - siellä niitä tärkeitä näkyy. 
Pitäkäähän toisistanne huolta.